Toivo Kuulan Impi ja pajarin poika – Sopraano Taru Valjakka & RSO joht. Erik Cronvall

Toivo Kuulan orkesterilaulu Impi ja pajarin poika sai ensiesityksensä Helsingissä 12. joulukuuta 1912 säveltäjän johtaessa Helsingin filharmonista orkesteria. Helsingissä oli syttynyt nk. orkesterisota, ja Kuula toimi tuolloin orkesterin toisena varajohtajana Robert Kajanuksen astuttua ristiriitojen vuoksi väliaikaisesti sivuun. Toisena varajohtaja toimi säveltäjä Leevi Madetoja. Kuulalla riitti töitä orkesterin kanssa, ja hän kehittyi kapellimestarina. Muun muassa musiikkikriitikko Evert Katila kehui Kuulaa: "...suoriutui mainiosti sellaisesta suurtehtävästä kuin Sibeliuksen orkesterikuvauksesta. Pohjolan tytär on epäilemättä vaikeimpia, mitä sinfonisen runon alalta voi löytää." Helsingin Sanomien Bis kirjoitti suorastaan johtamistaidon opinnäytteestä. Lisäksi Impi ja Pajarin poika oli Bisin mukaan "suuripiirteinen sävelteos", jossa taitavaa kontrapunktia sisältävä orkesteri näytti miten "suuriin tehtäviin nuori säveltäjä jo pystyy." Impi ja pajarin poika op. 18, legenda sopraanolle ja orkesterille Säveltäjä Toivo Kuula. Sävelletty 1911–1912. Sanat Eino Leino. Esittäjät Taru Valjakka, sopraano & Radion sinfoniaorkesteri, joht. Erik Cronvall. Yleisradion kantanauha. Äänitysvuosi tuntematon. Kuvassa Toivo Kuula noin vuonna 1911. KUVA Helsingin kaupunginmuseo. Toimittaja: Laila Tarpila