Espanjan armada ja Pohjola

Yksi merihistorian suurista tarinoista on Espanjan suuren “voittamattoman” armadan tappio Englantia vastaan vuonna 1588. Elokuvissa se usein kuvataan suurena meritaisteluna, jossa englantilaiset olivat etevämpiä kuin espanjalaiset. Tosiasiassa suurin osa espanjalaisten tappioista johtui huonosta säästä, kun paluumatkalle lähteneet laivat joutuivat myrskyjen kouriin. Miksi armadan tappio muistetaan lähinnä Englannin suurena merivoittona? Seuraavana vuonna Englanti lähetti oman vasta-armadansa Espanjaan, mutta se epäonnistui vieläkin surkeammin kuin Espanjan suuri armada. Miksi sen kohtaloa ei juuri muisteta? 1500-luvun lopulla Espanjan, Englannin ja muiden merivaltojen sotalaivastojen rakentaminen näkyi monella tapaa Pohjolassa. Kun muuta Eurooppaa vaivasi metsäkato, Itämeren piirissä puuta ja laivanrakennustarpeita vielä riitti. 1570-luvulla Espanja kiinnostui Ruotsin puuvaroista ja laivoista, joita Ruotsin kuningas olisi mielellään vuokrannut. Maantieteellisesti ja henkisesti kaukana toisistaan sijainneet katolinen Espanja ja protestanttinen Ruotsi ryhtyivät solmimaan lähempiä suhteita. Espanja lähetti Ruotsiin ensimmäisen diplomaattisen edustajan. Miten tässä suhteiden solmimisessa lopulta kävi ja mitä siitä seurasi? Haastateltavina Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies ja väitöskirjatutkija Jorge Aguilera López. Toimittajana Harri Alanne.