Ministerstvu jälgimäi uskaldau piätösty, peritähgo Karjalan Kielen Seuralpäi valdivonavustuksii järilleh.
Opastus- da kul’tuuruministerstvas uskaldettih piätösty jo mulloi sygyzyl, ga dielo on hätkestynnyh. Ylijohtai Riitta Kaivosoja sanou vijakse ruadotukkuu, konzu ministerstvu on kačelluh koronatugiloi taido- da kul’tuururuadajile. Ministerstvan talovusyksikkö jo vuozi tagaperin ezitti, gu kieliseuralpäi perittäs järilleh enäm 280 000 (kahtusadua kaheksuakymmendy tuhattu) euruo. Tarkastajien mugah yhtistys käytti viärin vuozinnu 2017–2019 (kaksituhattu seiččietostu – kaksituhattu yheksätostu) suaduloi valdivonavustuksii. Vuvvennu 2020 (kaksituhattu kaksikymmen) valdivo enämbiä ei tugenuh yhtistysty, kudai terväzeh loppi omassah ruandan da meni bankrotakse. Jovensuus perustettu kieliseuru ehti ruadua 25 (kaksikymmen viizi) vuottu. Nygöi valdivo finansiiruiččou karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä Päivännouzu-Suomen yliopiston kauti.
Keskusrikospolicii KRP on suannuh Psihoterapiikeskus Vastaamoh azuttuh tiedomurdoh liittyjän ezitututkindan. Kolmie hengie ebäilläh tylgies huolimattomuos hengilötiedoloin kaččelendas. Tapahtus menöy ielleh viärityskačondah. Vastaamon mugah yhtivöh kohtavui tiedomurdo kylmykuul 2018 (kaksituhattu kaheksatostu) da kevätkuul 2019 (kaksituhattu yheksätostu). Myöhembä yhtivö sanoi, gu se on puuttunuh kiristyksen kohtakse. Sen ližäkse kävijöin tiijot jullattih verkos da heis vuajittih lunnahii.
Suomelazih organizacieloih tänä vuon on kohtavunnuh aijembua enämbi kiberhyökkävysty. Kiberturvalližuon varavotazo sežo on nossuh, nenga tiijoittau Liikendeh- da viestindyvirrasto Traficom. Enne kaikkie vigaprogrammat, tiedoloinkalastandu da palvelunestohyökkävykset ollah ližetty. Kiberhyökkävyksien miäry on kazvanuh sežo aijembien vuozien aigua. Traficoman mugah hyökkävykset on nygöi puaksumbah planiiruittu enne kaikkie mittumuatahto tiettyy kohtua vastah.
Autonrengasliiton, Liikendehturvan da policien joga sygyzyy piettävy rengasturvalližuskampuanii algavui ezmässargen. Valdukunnallizen kampuanien tavoittehennu on juohattua rengasturvalližuos sygyzyn vihmusiäl da aktiviiruija mašinoil ajajat tarkailemah rattahien kunduo da ilmanpainehii. Kampuanien piäpaino on rattahien urasyvyös, sendäh gu sygyzyn märril ilmoil vaigu syvät urat avvutetah hyväzesti pidämäh rattahat dorogas.
Ravei jogapäiväine liikundu da harvu paikalolendu voijah estiä uuzien syväin- da verisuonitaudiloin roindua vie korgiembasgi ijäs. Nenga sanou Oulun yliopiston da ODL Liikundukliiniekan tutkimus. Tutkimuksen mugah kebjeigi liikundu vähendäy vahnoin ristikanzoin kuolendan da uuzien syväin- da verisuonitaudiloin riskua. Tutkimuksen mugah risku voimatundah da kuolendah on suurembi moizil vahnoil, kuduat liikutah vähän. Tutkimus todevutettih kaččomal piäl 600:n (kuvvensuan) läs 70 (seiččiekymmen)-vuodizen ristikanzan aktiivižuttu vuozinnu 2013 – 2015 (kaksituhattu kolmetostu – kaksituhattu viizitostu).
Liikendeh- da viestindyministerstvu sellittäy vauhtirajoituksien alendamizen vaikutustu. Ministerstvan mugah varzinastu varustandua talvivauhtirajoituksien panemizes alallizikse yhtelläh ei ole. Liikendehturvalližusstrategien pohjal sellitetäh rajoituksien čotaičendua 30 (kolmenkymmenen) kilometrin čuassuvauhtih ravieloil eländyalovehil. Muantielöin piäl 80 (kaheksankymmenen) čuassuvauhtin rajoitukset sežo ollah tarkastelendas.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: