Suomelaine energiikonsernu Fortum myöy kaiken omassah Uniper-omistuksen Germuanien valdivole.
Fortum suau omistusvuitis puoli miljardua euruo. Sen ližäkse Fortum suau järilleh Uniperale annetun kaheksan miljardan euron finansiiruičuspakietan. Fortum maksoi Uniperas nenga seiččie miljardua euruo. Eurouppu- da omistaiohjavusministru Tytti Tuppurainen kuvuau Fortuman Uniper-sobimustu vältämättömäkse piätöksekse, kudai on luajittu poikkevuksellizeh ebävarmas tilandehes. Hänen mugah piätös andau mahtuo Fortumale hävivöriskoin rajuandah.
Piäl puolet suomelazis ollah huolevuttu sähkön da toizien energienmuodoloin hinnannouzendas. Tämä tiijustettih valdivonevvoston luajitetus kyzelys. Enämbäl muidu huolevuttu ollah pienitulohizet, omas talois eläjät da sähkölämmitysty käyttäjät. Hyvätulohizet ollah vähembäl huolevuttu. Jälgimäzen kuun aigua suurin vuitti suomelazis on luadinuh midägi energiensiästämizeh niškoi, ezimerkikse lyhendännyh pezevyndyaigua libo vähendänyh sähkölaittehien käyttyö.
Sociali- da tervehysalan luba- da valvonduvirraston Valviran mugah tänä vuon jo läs 470 (nellänsuan seiččemenkymmenen) voimattomanhoidajan da lähihoidajan ammattioigevuot libo ammattinimikeh on iärestetty Valviran registraspäi heijän oman pakičuksen mugah. Mulloi pakičustu oli kaikkiedah 46 (nellikymen kuuzi). Pakičuksien miäry on ližennyh jälgimäzien päivien aigua jyrkäh. Valviran advokuattu sanou, gu pakičustu on nygöi enäm 300 (kolmiesadua). Hoidajien pakičukset ammattioigevuksien iäreständäs vikse liitytäh menemäs olijah ruadotorah da varustettavah voimattomanturvalližuszakonah.
Uvven kačondututkimuksen mugah enimil, kel korona oli lievänny, duuhučusve tulou järilleh. Duuhučusvien paranemistu voibi roita kai kahten vuvven peräs koronan jälgeh. Suurin vuitti voimattomis suau omassah duuhučusvien järilleh kahten nedälin aloh. Läs yksitostu prosentua sanoi, gu duuhučusvettu ei tundenuh piäl puolen vuvven.
Bankat tänä vuon ollah ozituttu estämäh muanituksii seiččemen miljonan euron ies. Samazel aigua suomelazet ollah menetetty muanittajile läs 11 (yhtytostu) miljonua euruo. Suurembat denguhävivöt tuldih dokumentu- da suvaičusmuanituksis. Kaikkiedah bankoin tiedoh tuli enäm 1800 (tuhattu kaheksuasadua) muanitustu.
Päivännouzu-Suomen policiel on käymäs ezitutkindu Jovensuus nähtyh ekzouttizeh kažielättih näh. Ebäilty rikosnimikeh on ”vahingollizis vieraslajilois annettuloin zakonoin rikkomine”. Sit voijah nakažie štruaful. Kažielätti, kudamua ezmäi duumaittih afrikkalazekse servualakse, tallendui riistukamerah Hammaslahtes mennyt nedälil nellänpiän. Tossupiän paikalline naine saneli Ylele, gu pagin on hänen armahas elätis. Pohjas-Karjalan ely-keskuksen luonnonvardoičusspecialistu arvivoičči, gu eričuksellizet kažit vikse pidäy hävittiä.
Ozuttelijan, muzikantan da koumiekan Vesa-Matti Loirin jälgimäzeh matkah blahosloven’n’u piettih tossargen Johanneksen kirikös Helsingis. Muahpanendah otettih ozua sežo piäministru Sanna Marin da tazavallan prezidentan mučoi Jenni Haukio. Muahpanendu ei olluh valdivolline, ga opastus- da kul’tuuruministerstvu otti ozua sen maksandah. Loiri kuoli nenga kuu tagaperin 77 (seiččiekymmen seiččie)-vuodizennu.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: