Pastoraali oli renessanssin ja barokin taiteessa ihmeen suosittu teema. Paimenkuvaelmilla ei tietenkään ollut mitään tekemistä karjan ja laidunten kanssa, joten mistä oikeastaan oli kyse? Miksi ihmeessä barokin kuuluisimmat säveltäjät ja runoilijat käyttivät suuria lahjojaan vain kuvatakseen paimentyttöjen ja -poikien lemmenseikkailuja luonnon helmassa?
1. J.S. Bach: Pastoraali F-duuri (Ville Urponen)
2. Francesco Gasparini: Destati, Lidia mia (Andreas Schol ja Accademia Bizantina/Ottavio Dantone)
3. Luca Marenzio: Tirsi morir volea (La Compagnia del Madrigale)
4. G.F. Händel: Amo Tirsi, ed a Fileno, Clorin aaria kantatista Clori, Tirsi, e Fileno (Lorraine Hunt ja Philharmonia-barokkiork./Nicholas McGegan)
5. Benedetto Marcello: Veggio fille, duetto kantaatista Tirsi e Fileno (Philippe Jaroussky ja Max Emanuel Cencic sekä Les Arts Florissants/William Christie)
6. Antonio Vivaldi: Osia konsertosta D-duuri "La Pastorella" (Marion Verbruggen ja yhtye)
7. Heinrich Ignaz Franz von Biber: La Pastorella (Romanesca)
8. W.A. Mozart: L'amero, saro costante, Amintan aaria oopp. Il re pastore (Kathleen Battle ja Lontoon kunink. FO/Andre Previn)
9. Ludwig van Beethoven - Dieter Ilg: Pastorale
10. Reynaldo Hahn: A Chloris (Philippe Jaroussky ja Jerome Ducros)
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
