En kai ole kuin isä

Varhaisin väkivaltaan liittyvä muisto Rebekalla on ajalta, kun hän oli alle kouluikäinen. Isä kuristi äitiä sängyllä. Äiti huusi apua ja Rebekka kipusi isänsä hartioille yrittäen saada häntä äidin kimpusta pois. ”Sitten juoksin rappukäytävään, mutta ennen kuin pääsin alempaan kerrokseen, isä sai minut kiinni ja raahasi takaisin asuntoon. Hidastelin rappukäytävässä, koska pieni osa minusta ei halunnut siihen ketään. En halunnut pettää isän luottamusta.” Millaista väkivallan sävyttämä perhearki on? Minkälaisia arpia jatkuva pelkääminen jättää väkivaltaa kokeneelle aikuiselle ja toisaalta väkivaltaa nähneelle ja kuulleelle lapselle? En kai ole kuin isä -dokumentissa toimittaja Teresia Jokinen syventyy perheväkivallan arkisiin kasvoihin ja seurauksiin äidin ja hänen tyttäriensä kokemusten ja näkemysten kautta. Dokumentissa esiintyvien ihmisten nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.