Tulien ezmässargen algavuu karjalan kielen nedäli.
Kielinedäli korgenou karjalan kielen päiväl, kudamua pietäh pyhänpiän 27. (kahteskymmenes seiččemes) kylmykuudu. Kielinedälin tarkoituksennu on ozuttua karjalan kielen varavonalažuttu, moninažuttu da čomuttu sego nostua se nägövih kaikkeh luaduh. Karjalan kielen nedälin organizuijah Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan elvytysprojektan da Karjalan Sivistysseuran ruadajat yhtes karjalazien järjestölöin da kieliyhtehistön kel. Päivännouzu-Suomen yliopiston opastujat sežo ollah keräl kielinedälin pidolois.
Opastus- da kul’tuuruministerstvu periy järilleh Karjalan Kielen Seuralpäi suuren summan valdivontugie. Mennyt nedälil ministerstvas piätettih, gu bankrotakse mennyh kieliseuru jouduu maksamah järilleh valgivontugiloi da prosentoi kaikkiedah 325 000 (kolmesadua kaksikymmen viizi tuhattu) euruo. Eričysčotantarkastuksen mugah yhtistys käytti vuozien 2017 (kaksituhattu seiččietostu) da 2019 (kaksituhattu yheksätostu) välil kielen elvytysprogrammah annettuloi dengoi sežo toizih menoloih, kudamih ei suannuh niilöi käyttiä. Sen ližäkse vuitis kululoi buhgalterien vajavuon täh ni vouse ei tiijustettu, kunne dengat oldanehgi mendy. Nygöi bankrottupezäl pidäy piättiä, otahesgo se vuadimah yhtistyksen halličuksen ozanottajii maksanduvastuolližuoh bankrottupezäle luajitus mahtollizes vahingos. Karjalan Kielen Seuran paginanvedäjänny oli pravoslaunoin kirikön arhijepiskoppu Leo.
Julgizen sanan nevvosto ei andanuh langettavii piätöksii piäministran Sanna Marinan illaččuvideoloin uudizoičendas da levitändäs medies. Videot oldih elokuul leviehgi jullattu medielois. Marinan pläšindyvideoloi koskijan uudizoičendan täh Julgizen sanan nevvostole tuli 30 (kolmekymmen) žualobua, kudamis paginanvedäi otti nevvoston kačondah 16 (kuuzitostu). Sežo Ylen jullattu kerävö videolois sai vällendäjän piätöksen. Julgizen sanan nevvosto perustelou vällendäjii piätöksii sil, gu piäministral yhtenny muan ylimbäzenny vallankäyttäjänny olles pidäy kestiä sežo joudoaigah liittyjiä arvivoičendua. Parandamizes paistes nevvosto yhtelläh huomavutti, gu videolois nägyi muidugi, ei vaigu julgižuon ristikanzoi.
Syömizien hinnat ollah nostu ylen äijäl. Statistiekkukeskuksen mugah eloitarvikkehien hinnat nostih ligakuul 15,7 (viijeltostu pilku seiččemel) prosental mullozen ligakuun hindoih verraten. Enimite ollah kallistuttu jauhot, kananjäičät, koufei da voi. Statistiekkukeskuksen mugah ylehine kuluttajanhinnoin vuozimuutos libo infl’acii hyppäi ligakuul 8,3 (kaheksah pilku kolmeh) prosentassah mullozes.
Maksohäirivömerkičendät iärestytäh ielleh nygösty teriämbäh. Talvikuun allus algajen maksohäirivömerkičendy iärestyy kuun aloh, konzu luottotiedoyhtivöt ollah suadu tiijon maksandas. Kilbu- da kuluttajanvirraston mugah velguniekal ičel pidäy olla aktiivine, gu merkičendy iärestys, sendäh gu yhtivöl pidäy suaja tiedo vellan maksandas.
Matkutelefonoin noumeroin siirdämizet operuattoralpäi toizele ollah roittu ylehizikse. Syynny on paiči muudu operuattoroin kilbu da siirdymine 5G-liittymih. Enne kaikkie nuoret tietäh hinnoittelendudielot parem, nenga sanotah operuattorat. Suomelazien talovusnägymät sežo vaikutetah huogehemban liittymän ečindäh.
Ylen selgouudizile rodih 30 (kolmekymmen) vuottu. Allunperin ulgomualazien tahton mugah algavunnuh radivolähetys on levinnyh palvelemah kui radivos, mugai televiizoras dai internetas. Selgouudizet on tarkoitettu kaikile, kelle ylehiskielizien uudizien kuundelendu da kačondu ollah vaigiet. Selgokieldy tarviččou Suomes arvivon mugah nenga 750 000 (seiččiesadua viizikymmen tuhattu) hengie.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: