Päivännouzu-Suomen yliopisto tahtou jatkua karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä.
Yliopisto parahite nevvottelou opastus- da kul’tuuruministerstvan kel kielen elvytysprojektan finansiiruičendah näh. Nygöine rahoitus on loppevumas vuvven vaihtos. Karjalan elvytysprojektan hantuzis yliopistos on paiči muudu kehitetty karjalankielisty sanastuo, luajittu opastundumaterjualua sego ližätty opastustu. Kielen elvytysruavos keräl ollah kai kolme karjalan murrehtu.
Kiinnostus karjalan kieleh on kazvanuh, ga varavonalazen kielen pyzyndy hengis ei ole vie garantiiruittu. Suomes eläy tuhanzii ristikanzoi, kudamil on karjalazet juuret. Heis vaigu ylen harvu on opastunnuh karjalan kieleh kois. Karjalan kieldy ei ole pandu ni perustuszakonah. Juuri kielizakon garantiiruiččis kielen elvytändän da kehitändän iellehgi.
Energiitevolližus vakustau vaigieh talveh näh. Nenga roih sendäh, gu Olkiluoto kolmozen sähkötuotandon algu siirdyy endisty myöhembäkse. Ydinvoimalan alalline sähköntuotando vois algavuo vikse vaste pakkaskuun lopul. Viga on sit, gu syöttövezipompien vahingoloin sellitysruavot kestetäh nedälilöi.
Euroalovehel on varavuo ajuakseh kriizissah talven aigua, nenga sanou Suomen bankan johtai Olli Rehn. Kriizisan syvys rippuu enne kaikkie energienkriizisan kehitykses, sanou häi. Rehnan mugah Suomen tilandeh ei ole moine vaigei, kui suuris euromualois. Neččih vaikuttau se, gu tevolližus on siirdynyh iäres fossiilizien poltoainehien käytöspäi jo verraten ammui.
Kuluttajanliitto kritikuiččou Enerdiivirrastuo hätkestymizes sähkön kohtalazen hinnan miäritändäs. Virraston ruavonnu on miärittiä, äijängo yhtivöt suajah ottua maksuo sähkös, ga piätöksen suamine on venymäs tulieh vuodessah. Kohtalazen hinnan panendu koskou toimitusvelvolližussähkyö. Dielol on merkičysty kaikkien suomelazien maksettavan sähköhinnan kannal.
Suomelazet ollah ruvettu siästämäh dengua sobien da tekstiil’oin ostandas. Muutos nägyy selgiehgi kodimualazis tekstiil’u- da soba-alan yrityksis, ku sobien myöndy on kiändynyh alah. Suuri kiänälmys rodih ligakuul. Alan yrityksien nägymät loppuvuodeh niškoi ei olla čomat, hos iel ongi rastavanaigu.
Seurukunnanvalličuksis iänestettih aijembua vähem. Allustajien tuloksien mugah kaikes muas iänestysprosentu oli 12,7 (kaksitostu pilku seiččie). Iellizis valličuksih kävyi 14,4 (nellitostu pilku nelli) prosentua seurukundalazis. Enne kaikkie nuoret ei lähtietty iänestämäh.
Päivännouzurajan aijan nostandu on algavumas. Aijan piduhus on nenga kaksisadua kilometrii. Enzivaihies aijas srojitah eksperimentuversii Imatrale. Kaiken aijan maksoarvivo on 380 (kolmesadua kaheksakymmen) miljonua euruo. Rajavardivolaitoksen mugah aidu tarvitah, sendäh gu Euroupan turvalližusymbäristö on muuttunuh.
Mygrykannat ollah kazvettu Suomes levielöil alovehil. Luonnonvarakeskuksen mugah mygriä nygöi on äijy Oulun čupulpäi Pohjas-Karjalassah. Enne kaikkie Kainuun mygrykandu on luja. Sen sijah Keski-Suomen päivännouzučuris sego Pohjas- da Suvi-Savos mygriä nygöi on yhtelläh vähäine. Mygrykannat vaihtellahes puaksuh sen-tämän vuvven aigua.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: