Suomes suurembua ruadovägivajavuttu on kodihoidajis, tariččijois sego lähihoidajis da voimattomanhoidajis.
Ruado- da eloikeinoministerstvan mugah ližiä ruadajua voidas suaja nämmile alovehile ezimerkikse ruadoperäzen muahmuuton da kanzoinvälizen ruadohotandan vuoh. Ministerstvan mugah toimiloi tarvitah, gu ruavolližustilandeh paranis, yrityksien kazvandumahtot kohettas da hyvinvoinduvaldivon finansiiruičendupohju lujenis.
Matkuandu Suomeh on toibunuh hil’l’ah koronavuozien jälles. Suomeh tulluzien matkuniekoin miäry tänä vuon on jiännyh piäl 30 (kolmiekymmendy) prosentua pienembäkse, migu enne koronua. Enimite aazielazien turistoin miäry on vähennyh. Lapis algavujas talvisezonas vuotetah arvivoloin mugah raviedu.
Hinnoin nouzendu opittelou sežo kohtalazikse hinnoikse tarkoitettuloi eländyoigevusfatieroi. Tulien vuon uskaldetah aijembua suurembua kallistumistu vastikkehih, sendäh gu hoido- da rahoitusmenoloin luja nouzendu siirdyy maksoloih suorembah, migu vällil markinoil. Eländyoigevusfatieroin eläjien yhtistyksen mieles eländyoigevuon kohtalaine hindu enämbiä ei todevu kaikkiel.
Stora Enso investiiruiččou kolmekymmen kaheksa miljonua euruo Uimaharjun sel’l’ulouzuzavodah Pohjas-Karjalas. Meččygigantu käyttäy dengat valguamattoman sel’l’ulouzan tuotandoh niškoi. Ielleh Uimaharjus voijah vällembäh tuottua kui valguamattomua, mugai vallattuu pitkykuidusel’l’ulouzua. Valguamattoman sel’l’ulouzutonnan tuotandos roinnuh hiilijalgi on piäl viijesvuittii pienembi, migu vallatun sel’l’ulouzutonnan. Arvivoijah, gu investiiruičendu roih valmis kahten vuvven peräs.
Ruakkuhoijos valduau alua muga sanottu tarkuliečetiedo, kus hoido pohjavuu tarkah tiedoh voimattomien yksilöllizes ruakas. Tiijon pohjal voijah reknailla effektiivizii hoidoloi. Suomelazet ruakkututkijat sežo kehitetäh metodoi, kudamien vuoh on mahtuo tutkie voimattomien ruakkoi yksittäskohtazeh luaduh. Laboratouries voijah ezimerkikse kazvattua ruakkusolulois minikazvain, kudamal testiiruijah liečeainehien effektiivižytty.
Suomelazet eziškolaniekat pietäh omua elostu turvallizennu, nenga tovendau Lapsiaziivaldavutetun luajittu Lapsi-barometru. Sen mugah Suomes eläjis eziopastusigähizis lapsis 74 (seiččiekymmen nelli) prosentua ajattelou, gu heil on migi turvalline sija, da 92 (yheksäkymmen kaksi) prosentua lapsis sanoi, gu heijän elokses on turvalline ristikanzu. Huolevuttau barometras se, gu vai 58 (viizikymmen kaheksa) prosentua lapsis pidi ainos omassah oluo turvallizennu eziškolas. Lapsis 81 (kaheksakymmen yksi) prosentua sanoi, gu toiči varaittau. Ylehizin pöllättäi dielo lapsil oli pimevys.
Eričyslapsih kohtavuu igäviä ičenviendiä julgizis kohtis. Enäm sadua vahnembua saneli Ylele omis kogemuksis sit, mittumua pahua kohtavundua heijän lapset ollah suadu. Töllötändy da pahua mieldy tuojat kommentat ollah monile tuttu dielo. Invaliiduliiton mugah mostu tilandehtu on äijy.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA:
