Päivännouzu-Suomen yliopisto jatkau karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä.
Opastus- da kul’tuuruministerstvu on andanuh yliopistole valdivonavustuksen, kudaman vuoh jatketah kielen elvytändiä da kehitändiä vuozinnu 2023–2024 (kaksituhattu kaksikymmen kolme – kaksikymmen nelli). Dengua kahtekse vuvvekse on kaikkiedah 300 000 (kolmesadua tuhattu) euruo. Tulien kahten vuvven aigua yliopisto ližiäy enäm endisty yhtesruaduo karjalankielizen yhtehistönke. Tarkoituksennu on tugie kui kirjallistu, mugai suullistu kielen käyttyö. Ruado karjalan kielen yhteskunnallizen azeman parandamizekse sežo jatkuu. Nygöine kielen elvytyksen rahoitus oli loppumas vuvven vaihtos.
Suomen mečät da muaperä ollah muututtu hiilikerois piästölähtiekse. Ymbäristö- da ilmastoministru Maria Ohisalo sanou, gu halličus on suannuh dielos lujenduksen Luonnonvarakeskuksen raportaspäi. Piälimäine syy hiilikeroloin romahtandah on mečänkuadamizien kazvandu. Nygöine halličus panou käymäh sellitysruavon vuajittavis toimilois tulieh halličukseh niškoi.
Suomen talovus painahes kriizissah alguvuvvel, nenga ennustau valdivovaroinministru. Se roih enne kaikkie kulutuksen vähendämizen täh, ku rahvas siästetäh dengua infl’acien rutostujes. Ministerstvu on heikendännyh selgiehgi omissah nägymii talovuskehitykses, hos Suomen ruavolližusluvut nygöi ollahgi hyvät. Ministerstvu arvivoiččou omassah talovuskačahtukses, gu Suomen talovus vähenöy tulien vuon 0,2 (nol’al pilku kahtel) prosental.
Kaivosyhtivö Terrafame tahtou algua uruanan taldehehotandan Sotkamon Talvivuaran kaivoksel. Yhtivö sanou, gu se on luadinuh luonnonuruanan taldehehotandah liittyjän tehnis-talovehellizen sellitysruavon. Tarkoituksennu on zavedie uruanan taldehehotandu vuvvennu 2024 (kaksituhattu kaksikymmen nelli) da täyzi kapazitiettu suavutetah nenga kahtu vuottu myöhembä. Tävvel kapazitietal uruanan tuotando on läs 200 (kahtusadua) tonnua vuvves. Miäry vastuau Olkiluvvon kolmanden reaktoran puolen vuvven tarvehtu. EU-mualois ei ole toizii uruanan tuottajii.
Suomeh srojitah tobju avvonazen meren tuulivoimupuusto. Energiiyhtivö Vattenfall da Meččyhalličus ollah allettu yhtehizen projektan srojittavakse Suomen enzimäzen tevollizen miärykuavan merituulivoimupuuston Kornäsän evustale, Pohjanmuan rannikole. Tulii Korsnäsän tuulivoimupuusto rubieu tuottamah uvvistujua energiedy nenga 250 000 (kahtensuan viijenkymmenen tuhanden) sähkölämmittehizen koditaloin vuozikulutuksen verran.
Lähivälivägivallan ylehizekse tulendu on myös nossuh paginakse uuzien vägivaldu-uudizien myödäh. Helsingin Ullanlinnas miesty ebäilläh omassah mučoin tapandas mennyt nedälil. Kajuanis pyhänpiän mies ambui oman vastinehen da sen jälles ičengi. Lähivälivägivaldu on muudu Eurouppua selgiehgi ylehizembi dielo Suomes da toizis Pohjazis mualois.
Tervehyön da hyvinvoindan laitos on päivitännyh omassah koronaohjavot. THL:n mugah koronaviirussua koskijoile eričysohjavoloile ei ole enämbiä tarvehtu. Nygöi koronaviirussah maksau kohtavuo kui toizihgi hengitystieinfekcieloih. THL nevvou, gu lieviä koronainfekciedu hoijetah yhtenjyttyöh kui tavanmugastu flunsua. Ezimerkikse ruadoh voit tulla, konzu žuaruu enämbiä ei ole da tavvinmerkit ollah selgiehgi vähetty.
Parluamentu on suannuh oman nimin’orpan. Päivännouzu-Suomen yliopiston n’orpantutkijat ollah pandu Linnansuaren lähäl olijas suaristos eläjäle saimuann’orpale nimen ”Rouva Puhemies”. N’orpale nimen andamistu ehoitti parluamentan Saimuan ystävien seura. Rouva Puhemies kuvattih vuvvennu 2015 (kaksituhattu viizitostu), min jälles sidä on vastattu joga vuottu. Tietäh, gu neče saimuann’orpu on suannuh kaksi poigastu.
Da lopukse toivotammo vie Rauhažua Rastavua kaikile!
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: