Rautjärven kirikön hävittämispoltandas ebäilläh läs 80-vuodistu miesty.
Mies löyttih kuolluonnu kirikön lähäl palanuon taloin pihas. Policii yhtelläh vie sellittäy sežo toizii mahtollizii variantoi. Policii ebäilöy, gu pahanluadii sidoi nuorii kirikön veriäh da sytytti kirikön Rastavan huondeksel. Rautjärven kirikkö Suvi-Karjalas paloi kaikkineh. Tulipalo sytyi huondeksel kirikkösluužban aigua. Kirikös olluot nenga 30 (kolmekymmen) hengie suadih turvallizesti kiriköspäi iäreh.
Jovensuun kerrostaloin tulipaluo sežo tutkitah tylgienny hävittämisruavonnu. Pohjas-Karjalan pellastuslaitos sai hälytyssignualan palosijale Suvantokavule Rastavan synnynpäiviä vaste aijoi huondeksel. Tulipaloh niken ei kuolluh, ga huonus sai pahua vahinguo. Policien mugah tämänkodvazen tutkindan pohjal dielos on syydy ebäillä rikostu.
Päivännouzu-Suomen policii sanou, gu se on sellitännyh täl nedälil viidostiel roinnuon liikendehozattomuon syyt. Policii ebäilöy ozattomuon luadijakse vähimyölleh yhty šouferii. Policien mugah Kuopion čuralpäi tulluh hengilömašin varustihes kiändymäh huruale Oraviniementiele. Kiändyjän mašinan tagan ajoi viizi hengilömašinua da täyzipriceppuyhtistelmy. Sen ližäkse yksi priiččah puuttunuh hengilömašin ajoi täyzipriceppuyhtistelmän tagan. Ozattomuos sattavui kaheksa hengie, kudamis kaksi pahoi. Ližäkse priičas kuoli yksi kuldaine noudai -rovun koiru.
Kuluttajien luottamus talovuoh on rekordahizeh luaduh madalal. Statistiekkukeskuksen mugah luottamus painoihes talvikuul miäriändyhistourien alimale tazole. Luottamustu on miärätty vuvves 1995 (tuhat yheksäsadua yheksäkymmen viizi) algajen. Kuluttajien duumavoloil on merkičysty, sendäh gu yksittäine kulutus on läs puolet bruttokanzantuottehes.
Opastus- da kul’tuuruministerstvu on ottanuhes varustamah kanzallizen opastajanregistran perustandua. Registraspäi rodies selgiekse, äijygo Suomes on ristikanzua, kudamil on opastajan pädevys. Tarkoituksennu on kebjendiä opastajien vajavuttu da avvuttua opastajanopastuksen planiiruičendua. Registrua varustetah jo nygöi, ga piätös sen perustandas menöy tuliele halličuskavvele.
Meččyhalličuksen erävalvondu on tämän vuvven aigua joudunuh kyskemähes piäl 500:h (viidehsadah) tapahtukseh, kudamis eräpohodan kižasiändölöi ei ole novvatettu. Enäm sadua tapahtustu vei štruaffuvuadimukseh, rikehštruaffuu pandih 44 (nellikymmen nelli) da läs yhten verran kirjutettih rikosilmoitustu. Muut piästih huomahtuksel. Erävalvondu tarkasti valdivon alovehel nenga 10 000 (kymmene tuhattu) luonnos liikkunuttu kulgijua.
Suomelazet mečänomistajat ollah aijembua enämbäl kiinnostuttu omien meččien vardoičendas. Luonnonsuojeluliiton mugah mečänomistajien suojelendukiinnostus nägyy ezimerkikse Metso-programman suvaičendas da uuzinnu vardoičusalovehinnu. Mečänomistajat voijah tarita luonnonarvoloil da elivölajiloil monipuolistu meččien suojelendua. Suojelendas maksetah yhtenjyttyine korvavus, mittuman aloveh tuottas talovusmečänny. Oman mečän voit sežo myvvä valdivole vardoičusalovehekse.
Varavonalazen suotijazen kannan vähenemisty sellitetah Oulun yliopiston tutkimuksen mugah enimite mečänkuandat. Oulun yliopiston tutkijat ollah kačottu lajin tilandehtu pitkän aijan tutkimuksennu, kudai algavui 1970 (tuhat yheksäsadua seiččiekymmen)-luvul.
Da lopukse vie toivotammo kaikile lykkyy uudeh vuodeh!
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: