Armas Järnefeltin kantaatti Isänmaan kasvot – HKO, solistit, kuorot joht. Armas Järnefelt

Tutkija Kimmo Korhosen mukaan Armas Järnefelt (1869-1958) on suomalaisista kantaattien säveltäjistä aktiivisimpia ja merkittävimpiä. "Hän sävelsi kaikkiaan 13 kantaattia, ja ne saivat varsinkin hänen myöhemmässä tuotannossaan keskeisen aseman. Yhden niistä, Isänmaan kasvot (1925) hän arvioi itse jopa merkittävimmäksi sävellyksekseen”, Korhonen kirjoittaa 2009 julkaistussa teoksessa Armas Järnefelt - Kahden maan mestari. Järnefeltin kolme ensimmäistä kantaattia syntyivät kuorosävellyskilpailujen innoittamina. Laulu Vuokselle voitti Ylioppilaskunnan Laulajien kilpailun 1897. Sällskapet Muntra Musikanter -mieskuoron sävellyskilpailuihin Järnfelt osallistui menestyksekkäästi siten, että Suomen synty sai 1898 kolmannen palkinnon ja Åbo slott 1902 toisen palkinnon. Vuonna 1922 valmistui Kuopio-kantaatti Järnefeltin entisen koulun, Kuopion lyseon 50-vuotisjuhlaan. Ennen Kuopio-kantaattia Järnefelt oli aloittanut jo Turun Suomalaisen yliopiston vihkiäisjuhlaansa tilaamaan Isänmaan kasvot -kantaatin säveltämisen. “Alun perin juhlakantaatti oli määrä esittää toiminnan aloittamisen yhteydessä, ja tätä tarkoitusta varten oli tilattu teksti V.A. Koskenniemeltä ja sävellys Järnefeltiltä. Järnefelt työskenteli kantaatin parissa talvella 1921-1922. Keväällä kävi kuitenkin ilmi, että yliopiston laitoksia ei saataisi ajoissa kuntoon, joten kantaesitys päätettiin siirtää keväälle 1923, Snellmanin päiväksi. Tässä vaiheessa Järnefelt pani kantaatin sävellystyön sivuun, hänellähän oli samaan aikaan kiireellisenä työnä myös Kuopion lyseon juhlakantaatti”, Korhonen kirjoittaa. Isänmaan kasvot valmistui lopulta toukokuussa 1925, ja kantaesitys tapahtui Turun yliopiston virallisissa vihkiäisissä 12. toukokuuta 1927. Kimmo Korhonen pitää Isänmaan kasvoja edustavimpana esimerkkinä Järnefeltin kantaattityylistä: “Se on hänen kantaateistaan laajimpia ja jakaantuu kuuteen osaan, jotka luovat eräänlaisen vapaahkosti hahmotellun historiallisen panoraaman suomalaisuuden kehityksestä ja vaiheista aina maan asuttamisesta päätöslaulun vahvaan ylistyshenkeen saakka.” Kantaesityksensä jälkeen Isänmaan kasvoja esitettiin usein. Ennen toista maailmansotaa kantaatti oli kuultu eri yhteyksissä jo kymmenen kertaa, muun muassa Armas Järnefeltin Helsingin kaupunginorkesterin avustuksella pitämässä sävellyskonsertissa maaliskuussa 1928. Lokakuun 9. päivänä 1949 Armas Järnefeltin Isänmaan kasvot esitettiin jälleen kerran, nyt Helsingin yliopiston juhlasalissa. 80-vuotias säveltäjä johti itse Helsingin kaupunginorkesteria, solisteina lauloivat sopraano Irja Aholainen ja baritoni Oiva Soini, kuoroina avustivat sekakuoro Suomen Laulu ja mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat, kanteletta soitti Väinö Hannikainen ja urkuja Paavo Raussi. Kuvassa kapellimestari Armas Järnefelt harjoituttamassa Radio-orkesteria Helsingissä Kauppakorkeakoulun salissa 1. elokuuta 1951. Yleisradio. Kuvaaja: Ruth Träskman. Toimittaja: Tiina-Maija Lehtonen