Kiinan vakoilupalloista on puhuttu paljon viime aikoina, mutta miksi suurvallat vakoilevat toisiaan, ja mitä menetelmiä tähän on käytössä?
Haastattelussa Suojelupoliisin erityisasiantuntija, tietokirjailija Mari Luukkonen.
Luukkonen kertoo, että yleensä vakoilu pyritään pitämään pois julkisuudesta. Nyt vakoilusta on puhuttu julkisesti. Näin tiedustelumaailma kytkeytyy nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
"Reagointitavat ovat poliittisia. Siinä näkyvät kunkin maan ulkopoliittiset intressit. Kiina, kuten kaikki maat, yleensä kieltää, että vakoilee muita. Nyt Yhdysvallat kertoo julkisesti, että Kiinalla on kasvavaa tiedustelutoimintaa eri mantereilla. Näissä viesteissä voi olla suurvaltapolitiikkaa mukana", Luukkonen pohtii.
Luukkonen avaa keinoja, joita valtiot ovat käyttäneet menneinä vuosina tiedustelutoiminnassa. Vanhat keinot ovat edelleen käytössä, mutta vakoilun osapuolet ovat osin muuttuneet ja tekniikka on kehittynyt hieman.
Hän arvioi, että erityisesti tieteellisteknillinen vakoilu voi nyt lisääntyä nyt, koska erilaiset boikotit Venäjää vastaan lisääntyvät. Huipputeknologiaa omaavien yritysten pitäisi olla jatkossa entistäkin varovaisempia.
Myös arktinen alue ja Suomen Natoon hakeminen kiinnostavat tiedustelupalveluita tällä hetkellä.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: