Koronaviirusan uuttu kraken-variantua on löydynyh sežo Suomes.
Pagin on omikronan alavariantas, kudai ezmäzenny dogadittih sygyzyl Yhtysvallois. Sen jälles kraken on levinnyh ravieh. Ei ole tieduo sih niškoi, gu krakenan täh rodies pahembua taudii, migu iellizien variantoin täh. Rokottehet sežo iellehgi hyvin suojatah koronataudii vastah.
Nuorien fatierusiästäjien ASP-laihinua nygöi voit suaja aijembua enämbän. Vuvven allus kahten fatierusiästäjän yhtes ostetun fatieran ASP-laihinan suurin miäry nouzi 50 (viijelkymmenel) prosental. Suurin mahtolline ASP-laihinsummu nygöi on 60 000–100 000 (kuuzikymmen tuhattu – sadatuhattu) euruo suurembi mullostu. Muutos avuau uuzii mahtoloi enzimäzen fatieran ostajile. Ezimerkikse piälinnan alovehel puaru voibi nygöi ostua kaksipertizen fatieran sijah kolmepertizen libo vallita uvvemban fatieran.
Saimuann’orpan abukivoksien luajindu algavuu jo tuliel nedälinlopul, pannou lundu ližiä. Nygöi abukivoksii luajitah joga vuottu, sendäh gu talvet ollah konzu mittumatgi. Nenga pyrritähes varmistamah se, gu n’orpan pezindy ozittuu tuhu-kevätkuul. Luonnonvardoičuksen eričysspecialistu Riikka Alakoski Meččyhalličuksespäi sanou, gu tänä vuon suajah enäm sadua kivostu. Meččyhalličuksen kivoksien luajindujoukkoh on ilmoitannuhes vai nenga kaksikymmen hengie. Abukivoksien luajindua on luba jatkua tuhukuun keskivälissäh.
Kuamos loppih tossargen Suomes muan pohjazimal paikkukunnal Utsjovel. Tossargen päivy Utsjovel kesti čuasun da kymmene minuuttua. Kuamos libo pol’arnoi yö on n’abapiirin pohjazen čuran päiväzetöi aigu. Sit päiväine ei nouze ni vouse suutkien aigua horizontan yläpuolel. Tänä talven kuamos zavediihes 25. (kahteskymmenes viijes) kylmykuudu.
Suomelazien huoli ilmastonmuutokseh näh on vähäzel alevunnuh iellizes vuvves. Tämä tiijustettih Eloikeinoeloksen valduskunnan arvo- da azendehtutkimukses. Vastuajis 66 (kuuzikymmen kuuzi) prosentua pidi ilmastonmuutostu meijän aijan suurembannu ymbäristövaravonnu, kuduan estämizekse pidäy ruttoh ottuakseh effektiivizih toimiloih kaikis mualois. Vuottu aijemba nečidä mieldy oli 71 (seiččiekymmen yksi) prosentua vastuajis. Sellityksen mugah suomelazet ollah endisty valmehembat luadimah omassah elokses moizii dieloloi, kudamien tavoittehennu on ilmaston lämbenemizen eständy.
Yle on suannuh ezitysoigevuot olimpiiskoloih kižoih vuodessah 2032 (kaksituhattu kolmekymmen kaksi). Yle oli keräl Euroupan ylehisradivounionan EBU:n ozanottajien mualoin luajitus yhtehizes taričukses. Sobimus kattau ezitysoigevuot kaikkih kezä- da talviolimpiiskoloin lajiloih. Yle on jo aijemba suanuh oigevuot tulien vuvven olimpiiskoloih kezäkižoih Pariižas.
Sportutoimittajien liitto valličči hiihtäjän Iivo Niskazen Sportugaalas Vuvven sportuiččijakse. Niskanen vallittih Vuvven sportuiččijakse jo nelländen kerran. Niskazen mennyt vuvven suurin suavutus oli kuldaine medali Pekingan olimpiiskolois kižois 15 (viijentostu) kilometrin perindehellizen hiihtotavan väliaigulähtökilvas. Vuvven joukkovehekse vallittih olimpiiskoiloin kuldua da MM-kuldua mulloi voittanuh miehien hokkeijoukkoveh da vuvven treenerakse joukkovehen piävalmendai Jukka Jalonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: