Mikä ratkaisee vaalit? Äänestäjien taktikointi voi lisääntyä, äänestysaktiivisuuden merkitys voi yllättää
Kevään eduskuntavaaleja on leimannut uudenlainen puolueiden ulossulkeminen. SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät eivät suostu perussuomalaisten kanssa hallitukseen, ja keskusta torjui nykyisen hallituspohjan jatkon.
Vaaleihin on alle kaksi viikkoa. Repeääkö vaaleista viime metreillä pääministerikamppailu, jossa äänestäjät taktikoivat?
Vaaleista keskustelevat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja politiikan tutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.
Äänestysaktiivisuuden nousu on hyödyttänyt perinteisesti perussuomalaista ja vihreitä, ja haitannut kokoomusta, mutta näissä vaaleissa kuvio voi Isotalon mukaan mennä toisin.
Toisin ovat menneet myös vaaliteemat, sillä joidenkin edellisten vaalien tapaista yhtä suurta keskustelunaihetta ei ole syntynyt.
Jokisipilä sanoo, että kokoomus on yrittänyt tarjota julkisen talouden tasapainottamista kestävyysvajeen tyyliseksi kuningasteemaksi vuoden 2015 vaalien tyyliin, mutta SDP:n Sanna Marin ei ole sitä kelpuuttanut vaan on jopa kyseenalaistanut suuren leikkaustarpeen.
Suomen Nato-jäsenyys on edennyt aivan vaalien alla, mutta se ei jaa puolueita ja on kulutettu aiheena loppuun. Nato-ajoitus on kokoomukselle jopa "traaginen juttu".
Toimittajana on Antti Pilke.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: