Rembrandt, kissa ja lapsi

Yle Draaman toinen ns. tekoälykuunnelma käsittelee taiteen arvostuksen muutoksia. Kuinka merkittävää taide on, ja kenelle? Onko Rembrandtin maalaus arvokkaampi kuin kissan elämä? Entä onko taide ainoastaan ihmisen luovuuden ilmentymää? Onko taiteen vastaanottajan elämykselle yhdentekevää, millaisen tietoisuuden tai luovan aktin tulos taideteos on? Uudessa kuunnelmassa käsikirjoitus on tehty ChatGPT:n avulla ja näyttelijäntyö on kokonaisuudessaan toteutettu puhesynteesin avulla. Puhesynteesin avulla on siis rakennettu hahmot ja niille ilmaisu. Ihmispuhettakin kuunnelmassa kuitenkin on: yksi dramaturgi käyttää ChatGPT:tä ja toinen dramaturgi lukee ChatGPT:n itselleen kirjoittamat repliikit. Ylen Draaman audiotiimissä on vuodesta 2017 tutkittu tekoälyä ja puhesynteesiä audiodraaman tekemisen työvälineinä. Hankkeet ovat yhteistyötä Helsingin yliopiston kahden yksikön eli tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja puhesynteesin tutkimusryhmän kanssa. Ensimmäisessä hankkeessa tutkitaan tekoälyä käsikirjoittajana/käsikirjoittajan apuvälineenä. Toisessa tarkastellaan tekoälyä näyttelijänä/esiintyjän ja ohjaajan apuvälineenä. Yksi keskeisistä havainnoista on, miten perustavia muutoksia tekoäly ja puhesynteesi tulevat aiheuttamaan kaikissa draama-ammateissa ja tuotantotavoissa. Esimerkiksi: näiden ohjelmien avulla kuka tahansa niiden käytön hallitseva taiteilija pystyy vaikka yksin toteuttamaan miten laajan draamallisen kokonaisuuden tahansa, käsikirjoituksen suunnittelusta ohjaukseen ja musiikkiin, henkilöhahmoihin ja edelleen roolityön hiontaan. Ammatit muuttuvat ja monipuolistuvat, raskaat ja kalliit kollektiiviset tuotantotavat kevenevät. Käsikirjoitus: ChatGPT. Dramaturgit: Veikka Heinonen, Juha-Pekka Hotinen. Äänisuunnittelu ja musiikki: Pinja Mustajoki. Puhesyntetisaattorin suunnittelu ja ohjelmointi: Antti Suni. Puhesynteesin toteutus: Tuukka Törö. Ohjaus: työryhmä. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle, Midjourney v5.2