"Sille, että joudumme kiusaamisen kohteeksi emme voi mitään. Mutta siihen, miten me itse toimimme työyhteisössä voimme vaikuttaa. Se ei ole yksin kiusatun eikä esimiehen ongelma vaan se pitää nähdä koko työyhteisön ongelmana. Jokaisen pitää kantaa siitä vastuu", muistuttaa TTL:n asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen.
"Kiusaamisen juuret ovat kaukana lapsuudessa. Kiusaamisessa on kysymys vallankäytöstä. Valtaa haetaan sen oman minuuden tueksi, joka ei ole välttämättä kehittynyt hyvissä sosiaalisissa olosuhteissa. Tavalla tai toisella kiusaaminen on valtaa ja vallankäyttöä, yliotetta toisesta", tietää työpaikkakiusaamisesta selvinnyt kirjailija Sirpa Polo.
Ketään ei saa kiusata. Se on lause, jonka jokainen on kuullut jo lapsena. Yli 100 000 suomalaista kokee kiusaamista työpaikallaan joka päivä. Mitä ongelmalle pitää tehdä?
Työ&elämä ohjelmassa vieraana TTL:n asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen sekä työpaikkakiusaamisesta selvinnyt kirjailija Sirpa Polo. Lisäksi kuulemme millaisia näkemyksiä työpaikkakiusaamisesta on Jyväskylän yliopiston, puheviestinnän väitöskirjatutkijalla Sini Tuikalla. Hän tarkastelee työpaikan kiusaamissuhdetta eli kiusaamista työtovereiden välisessä suhteessa. Kiusaamissuhde on ei-toivottu, ei-vapaaehtoinen, jota suhteen osapuolten on kuitenkin pidettävä yllä olosuhteiden pakosta.
Toimittaja on Hanna Kinnunen
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: